Olen todellakin nykypäivän lapsi. Tajusin sen tänä aamuna, kun meiltä oli sähköt poikki kolme tuontia. Makasin sen ajan toimettomana sängyllä, koska en voinut käydä suihkussa, mennä tietokoneelle, katsoa telkkaria tai tehdä ruokaa. Melkein kaikki mitä teen, on riippuvaista sähköstä. Kun sähköt sitten taas palasivat, säntäsin tietokoneelle ja tässä olen.
En oikeastaan tullut kertomaan mitään erikoista, joten tämä postaus jää lyhyeksi. Menen tänään kaupungille, kunhan vain siskoni ensin heräävät. Minulla ei ole ainakaan tarkoitus ostaa mitään, mutta ei sitä tiedä vaikka löytyisi jotain alennusten rippeitä.
keskiviikko 22. heinäkuuta 2009
torstai 16. heinäkuuta 2009
turhauttaa enkä siis keksi otsikkoa
Nyt kun taas (liian) pitkästä aikaa palaan kirjoittelemaan, niin mikäs sen mukavampaa kuin valittaa minua ärsyttävistä asioista. Mutta onneksi listoja on kiva tehdä.
1. Miksi en ole kirjoittanut pitkään aikaan blogiini, vaikka pidän kirjoittamisesta yli kaiken? Kun aikaa olisi yllin kyllin, kirjoitettavaa riittäisi ja käsien ulottuvilla on hyvä kamera kuvien räpsimiseen. Ja asian miettiminen ahdistaa vain enemmän.
2. Koulut alkavat vajaan kuukauden päästä, enkä ole vieläkään etsinyt hyvää paikkaa tilata kirjoja. Aloitan siis lukion ekan vuoden, ja kaikki on sumun keskellä. Vaikka siskoni osaisivat varmasti auttaa, mutta heilläkin taitaa olla jokin olen-tyhjäkäynnillä-kausi menossa, niin ei heiltä paljon sisarellisia vinkkejä heru.
3. Meillä on kertynyt viikon aikana 350 euron ruokalasku. Siis minulla ja kahdella siskollani, vanhempani olivat Lapissa. Oli siinä selittämistä porukoille.
4. Valokuvaaminen on jäänyt jonnekin unholaan. Taaskin yksi asia, josta pidän mielettömästi, mutta koskaan en vain jaksa lähteä liikkelle ja kuvata. Itseasiassa tänään lähdin satamaan kuvaamaan, mutta hupsistakeikkaa akku oli jäänyt kotiin.
5. Vielä olisi monta tekemättä jäänyttä asiaa, esimerkiksi palautteitten anto ja kaappien siivous. Kohta olisi nimitäin muutto kaksi kertaa isompaan huoneeseen kuin nykyiseni (jopas ajatus kohensi mielialaa), ja järjesteltävää olisi kamalasti.
Sainpahan vuodatettua itseäni, nyt tuntuu edes vähän paremmalta. Mitenkäs muut, stressaatteko pikkuasioista kuten minä myös lomalla?
1. Miksi en ole kirjoittanut pitkään aikaan blogiini, vaikka pidän kirjoittamisesta yli kaiken? Kun aikaa olisi yllin kyllin, kirjoitettavaa riittäisi ja käsien ulottuvilla on hyvä kamera kuvien räpsimiseen. Ja asian miettiminen ahdistaa vain enemmän.
2. Koulut alkavat vajaan kuukauden päästä, enkä ole vieläkään etsinyt hyvää paikkaa tilata kirjoja. Aloitan siis lukion ekan vuoden, ja kaikki on sumun keskellä. Vaikka siskoni osaisivat varmasti auttaa, mutta heilläkin taitaa olla jokin olen-tyhjäkäynnillä-kausi menossa, niin ei heiltä paljon sisarellisia vinkkejä heru.
3. Meillä on kertynyt viikon aikana 350 euron ruokalasku. Siis minulla ja kahdella siskollani, vanhempani olivat Lapissa. Oli siinä selittämistä porukoille.
4. Valokuvaaminen on jäänyt jonnekin unholaan. Taaskin yksi asia, josta pidän mielettömästi, mutta koskaan en vain jaksa lähteä liikkelle ja kuvata. Itseasiassa tänään lähdin satamaan kuvaamaan, mutta hupsistakeikkaa akku oli jäänyt kotiin.
5. Vielä olisi monta tekemättä jäänyttä asiaa, esimerkiksi palautteitten anto ja kaappien siivous. Kohta olisi nimitäin muutto kaksi kertaa isompaan huoneeseen kuin nykyiseni (jopas ajatus kohensi mielialaa), ja järjesteltävää olisi kamalasti.
Sainpahan vuodatettua itseäni, nyt tuntuu edes vähän paremmalta. Mitenkäs muut, stressaatteko pikkuasioista kuten minä myös lomalla?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)