Voi minua. Vain yksi teksti tällä viikolla ja sekin aika lyhyt. Tästäkään ei taida tulla mitään kovinkaan hyvää ja pitkää tekstiä. Voisin ehkä kertoo vähän tästä viikosta.
Koulupäivät mateli ihan tavalliseen tapaan, pitkiä päiviä ja sitten harrastuksiin illalla. Saksan koe oli torstaina, ja siitä mulla ei ole mitään ylpeetä sanottavaa. Ensi viikolla sitten näkee numeron. En oikeen jaksanut lukea, ja muutenkin uskoni pänttäämiseen on kuollut. Siitä vaan tuli harmia enemmän kuin hyötyä. Nyt mä tahdon keskittyä siihen, mistä oikeasti tykkään. Ja tykkään muuten saksan kielestä, älkää käsittäkö väärin!
Matikan kokeesta tuli 10, josta oon muuten tosi ylpeä. Matikka on oikeastaan ihan kivaa, koska se on niin yksinkertaista, ja laskut menee samalla tavalla joka kerta. Olen ajattellutkin ottavani pitkän matikan sitten ensi syksynä lukioon lähtiessäni. Mikään muu ei ole oikeastaan vielä selvänä. Alkaa vähän jo ahdistamaan, kun luokkakaverit miettivät jo mitä kirjottaisivat yo-kirjoituksissa. En oikeastaan ymmärrä, miksi siitä pitää jo nyt niin paljon paasata. Emme ole edes saaneet peruskoulun päättötodistusta, ei tässä ole vielä mitään kiirettä.
Olen myös ajatellut ottavani paljon historian ja yhteiskuntaopin kursseja, todennäköisesti myös kuvataidetta. Fysiikka ja kemia ovat vielä hieman auki, otanko ne lyhyenä vai pitkänä. Kun kumpikaan aineista ei oikeastaan minua kiinnosta. Tulipa tästä nyt koulupainotteista tekstiä. Mutta viime aikoina koulu on vienyt lähes kaiken aikani, joten eipä tuo taida olla ihme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti